Johnny Walker Black Label 12yo, 40 %

Kävelijä-Jonin linjalla jatketaan, kun lasiin kaatuu ikämerkitty Black Label.

Johnny Walker Black Label 12yo, 40 %

Tuoksu: Hentoa savuisuutta, ei juuri epäpuhtautta mikä on miellyttävää. Savu ei ole erityisen nättiä, mutta se on silti kohtuupuhdasta. Ei kuitenkaan tarjoa maistajalleen erityisen paljon elämyksiä. Luumuisuutta.

Maku: Lattea suutuntuma, jonka pettymystä kuitenkin hetimiten seuraa perässä nugainen pehmoisuus: suklaata ja varsin maittavaa meininkiä. Kahvipapua, kahvia. Toisella maistolla alun maltaisuus, sitä seuraa hyvin hento savu. Tämä on jo niin maukas viski, että aletaan puhua kyvykkyydestä korkeampiin voltteihinkin. Jälkimaun pippurisuuden kanssa alkaa esiintyä vahvempaa savuisuutta ja kuivaa salmiakkia. Silti ohut kokonaisesitys, jossa ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään epämiellyttävää. Sinänsä miellyttävä juotava. Jenkin salmiac-purkkaa. 82.

Johnny Walker Red Label, 40 %

Blendilinjalla jatketaan. Maistossa maailman eniten juotu skottiviski. 4,5 l:n potun Red Labelia saa Alkosta hintaan 196 €, ja sitä kuvataan sanoin meripihkankeltainen, keskitäyteläinen, savuinen, lämmin, hedelmäinen, tervainen.

Johnny Walker Red Label, 40 %

Tuoksu: Metallista jarrusavua, etanolia. Hyvin keinotekoista makeutta, rehellistä paskan viskin tuoksua. Maltaisuutta, not in a good way. Melassia tai jotain muuta eksoottista keinomakeaa.

Maku: Tuoksun epäpuhtaus jatkuu maun alkupuolella. Sen jälkeen kuitenkin epäpuhtaudet yllättävästi häipyvät ja pientä tummuutta, toffeista makeutta tulee esiin. Superhuonon tuoksun jälkeen pääsee yllättämään! Jälkimaussa ilmenee taas valitettavasti metallista epäpuhtautta. Kuin lentomatka bisnesluokassa: alussa kärvistelyä passintarkastusjonossa, koneeseen päästyä kerosiininhajujen haihduttua yllättävänkin kiva meininki, jota kuitenkin seuraa ei niin miellyttävät laskut. Paitsi ettei tällä juomalla kyllä loungeen mennä. 63.

Kommentti: Red Label on esimerkki kapitalismin vääristävästä vaikutuksesta: vapaa markkinatalous muokkaa kulutuskäyttäytymistä halvalla tuotettavan scheissen suuntaan laadusta häikäilemättömästi tinkien. Kyseessä on varsin yksioikoinen ja simppeli asia, vähän kuten Israel-Palestiina-kriisi.

Label 5, 40 %

Ihmisen on välillä hyvä pysähtyä perusasioiden ääreen. Taloudellinen taantuma, Isis ja valkoiset rekat ovat aiheuttaneet sen, että hyvä viina on loppumassa Euroopasta. Löytyisikö korvike siis blendeistä? Vai onko singlemaltti todellakin valttia? 0,2 l:n Label 5:n saa alkosta seitsemällä eurolla.

Label 5, 40 %

Tuoksu: Epäpuhdasta kumia, teollinen. Grillimaissin lientä. Vaniljaa, mätää banaania. Katuun tallattua kuonahedelmää. Kohtuullisen makean pehmeä kuitenkin.

Maku: vetinen suutuntuma, hyvin hentoinen ja kevyt esitys. Isosti vaniljaa, alkoholi on pehmeä. Helposti dokattavissa. Varsin sokerisen makea, myös kuitenkin kohtuullisen keinotekoinen. Ei kuitenkaan erityistä pahaa sanottavaa, mistä plussaa. Kelpo mökkiviski isoon tumbleriin. Korkeintaan tuoksun jänniä epäpuhtauksia alkaa vasta jälkimaun jälkeen tuntua suussa. Ei kuitenkaan verota miellyttävyyttä. Tämä viski ei yritä olla turhan paljoa ja onnistuu roolissaan varsin kohtuullisesti. 73.

Pieni päivitys Berliinin viskitarjontaan

Ihmisen on hyvä aina välillä piipahtaa Berliinissä. Tällä kertaa en tehnyt kattavaa viskiskauttausta, koska pelkillä käsimatkatavaroilla matkaavaa olisi ruvennut harmittamaan. Kuitenkin pari uutta kohdetta tuli käytyä katsastamassa.

1. Berlvin, Knaackstraße 70.

Tämä viski- ja viinikauppa tuli vastaan Brenzlauer Bergissä sattumalta. Valikoimaa oli varsin hyvin, mutta hinnat olivatkin sitten paikoitellen jopa aika pöyristyttäviä (mm. Highland Park 18yo 100e). Tarjolla oli myös perusrangen viskejä maistolle n. 4e/2cl. Nätti puoti siis sinänsä, mutta en erityisesti ostamistarkoituksessa menisi.

2. Offside, Jülicher Str. 4.

Weddingissä sijaitseva baari pitää sisällään varsin hyvän kattauksen mallasviskejä. Mitään megaharvinaisuuksia ei listalta löydy, mutta vastaavasti hinnat ovat mielestäni varsin ok. Saksassahan vakavamman luokan baarimaistelu on haastavaa tunkkaisen ilman (baareissa saa polttaa) vuoksi, mutta yleisfiilistä ja dartsia tuolta löytyy sen verran, että pieni haikkaus kohteeseen kannattaa. 

Lisäksi piipahdin Cadenhead'sin liikkeessä. Tätä voi edelleen suositella: viskejä on eri hintaluokkiin ja ruumalaukkuun olisi varmasti lähtenyt ainakin yksi 18yo Mortlach (n. 60e). Lisäksi tarjolla on mahdollisuus pullottaa campbeltownin tai islayn mallasta suoraan tynnyristä. 

Aikaisemmat berliinipäivitykset:yksi ja kaksi.

Caol Ila 29yo 1982/2011, Airline Ed. 2 bottled by Glen Fahrn Germany GmbH, 59,3 %

 Berliinin Wein & Whiskystä samplena ostettu erikoisehko Caol ila maistossa.

Caol Ila 29yo 1982/2011, Airline Ed. 2 bottled by Glen Fahrn Germany GmbH, 59,3 %

Tuoksu: Raparperia! Todella erikoinen ila! Makeaa hedelmäisyyttä. Raparperin happoisuus kuvaa tätä kuitenkin niin selkeästi, ettei muusta kannata kirjoitella. Turvekin on vähissä. Jotain liimaa/liisteriä tmv.

Maku: Maussa ollaan tutummissa tuntemuksissa: lämmin keltainen hedelmä yhdistyy hyvinkin friskiin savuisuuteen, jotka sitten kaartuvat miellyttävään lämpimänsavuiseen liittoon. Petrasi kyllä makupuolella huikeasti tehden tästä itse asiassa varsin miellyttävän viskin! Perusnätti savukeltainen viski, jonka nätteyttä outo tuoksu hieman verottaa. 90.

Kuva ja speksit: Whiskybasesta.

Caol Ila 11yo 1996/2008 La Maison du Whisky "Smoke on the Water", Cask #60 for Whisky Live Verviers, 56,6 %

Jonkun muun blogin kuin allekirjoittaneen pitäisi esitellä tämä tuote. Kun nyt kuitenkin tuli vastaan niin juotiin toki pois. 

Caol Ila 11yo 1996/2008 La Maison du Whisky "Smoke on the Water", Cask #60 for Whisky Live Verviers, 56,6 %

Tuoksu: Alfalttisavua voimakkaana. Puhdas. Suolaisuutta, kumisaapasta (mutta puhtaasti). Väri on todella vihreän vaalea. Tulitikun raapaisun jälkeistä tuoksua. Vesisammiota, jossa on uinut vihta. Mökin reunustalla olevaa sadevesitynnyriä. 

Maku: Omituisen pliisu laskeutuminen suuhun: suorastaan odotuttaa, että maistaja pääsee mukaan. Sen jälkeen sitten alkaakin pudota: isoa savuisuutta, kalkkista liuskekiveä, asfalttia, kesäillan asfalttimiehen suolaisen hikistä pullistunutta hauista - mutta ei homolla tavalla. Suoruudessaan ja puhtaudessaan hieno viski. 90.

Longmorn 17yo 1996/2013 Signatory, for la Maison du Whisky, Cask #72321, 57,3 %

 Sherrylongmornien parissa jatkamme:

Longmorn 17yo 1996/2013 Signatory, for la Maison du Whisky, Cask #72321, 57,3 %

Tuoksu: Sherrypommi. Nada más. Kuitenkin kohtuuraikas. Minttuisuutta/vademecumia. Ei silti herätä isoja odotuksia. 

Maku: Isoa kihelmöintiä, isoa sherryä, jonkin verran öljyinen suutuntuma. Jälkimaku paljastaa varsin raikkaitakin punaisia hedelmiä. Luumua. Alkoholi ei ole täysin pehmentynyt. Silti vivahteikas ja monipuolinen sherryviski, jossa tuo eucalyptus on merkittävä tekijä. 86.